Tälle illalle oli suunniteltu leipomajuttuja ja ruuanlaittoa. Mikä ei sinänsä olisi paha asia, mutta kun minä ja keittiö ei tavallaan tulla kovin hyvin toimeen. Helpotin urakkaani tuplaamalla lapset päiväkodissa - poika ilmoitti haluavansa mennä leikkimään kaverinsa luo, jonka kanssa hänellä oli leikit kesken. Pojan äiti sattuu olemaan kaverini, joten soitin hänelle ja kysyin, onko hänellä mitään sitä vastaan jos otan omieni lisäksi hänenkin poikansa meille leikkimään - minä kun olen huomannut, että lapset ovat sitä vaivattomampia, mitä isommissa laumoissa ne ovat. Eipä hänellä ollut, niinpä pakkasinkin autooni neljä lasta kahden sijaan.

Poijjaat ja rinsessa leikkivät sujuvasti keskenään, kuten olin epäillytkin, ja minä sain keskittyä keittiön sotkemiseen. Aloitin helpoimmasta, eli keitin muksuille riisiä eilisen kanakastikkeen seuraksi. Jatkoin vegemakaronilaatikolla, ja tämä osoittautuikin melko haasteelliseksi. En ole kovin perehtynyt kasvisruokavalioon, mutta siskoni, joka huomenna illalla tulee meille joulun viettoon, on täysin vege, eikä siis syö edes mitään lehmäeläimestä kotoisin olevaa johdannaista. Muutama lipsaus meinasi käydä, esimerkiksi ajattelin, että munamaidonhan voi tehdä soijamaidosta kunnes hoksasin myös munien olevan kiellettyjen listalla, makaronien keitinveteen olisi ollut kiva laittaa lihaliemikuutio, vuoka meinasi tulla voideltua voilla jne. Lopputuloksena kuitenkin 100% vege makaronivuoka. Ei ehkä kovin hyytynyt, kun eipä se soijakerma itsekseen siellä hyydy, mutta kasvisruokaa kumminkin. ;)

Sitten uuniin tiensä löysi "normaali", lihakas makaronilaatikko, rakkaus kun viettää huomisen lasten kanssa minun ollessani töissä niin tein ruuan valmiiksi. Tästä selvittiin ihan kommelluksitta. Uunin vapauduttua kävin toteuttamaan päivällä saamaani ideaa, eli leipomaan huomiseksi kuivakakkua asiakkaille tarjottavaksi. Ihan tavallisen vaalean kuivakakun tein, mausteena tummaa ja valkoista raastettua suklaata. Hyvän näköinen siitä tuli, mutta maistaa ei saanut - kakku menee kokonaisena töihin.

Tulille laitettiin myös luumu-rusinasoppa jouluisen riisipuuron kaveriksi. Tässä kohtaa totesin taas, että aina ei köyhänkään kannattaisi ostaa sitä halpaa; ohjeen mukaan rusinoiden pitäisi turvota 10 minuutissa, mutta näitä halppisnysiä sai keitellä puolisen tuntia, ennenkuin alkoivat näyttää siltä, miltä minä halusin. Edullisimman laatumerkin luumut taas menivät aika pitkälti soseeksi samassa ajassa. No, itse en tarkistanut makua, mutta prinsessa sen teki ja hyväksi totesi. Ulkomuotoseikoista viis.

Vielä päätin tehdä kiitosmuffinsseja. Nimittäin meillä on joulukuusikatastrofi aika lähellä. Rakkauden piti käydä tänään kuusi ostamassa, mutta paikka a:sta ne olivat loppuneet, paikka b:hen kerkesi juuri minuuttiaikataululla ennen iltavuoroon lähtöä ja sieltähän oli sitten heppu juuri hankkimassa lisää kuusia eli kaupoille oli turha hinkua. Minä taisin jo uhota käyväni ostamassa sahan töiden jälkeen, kun yksi asiakas minulle totesi olevansa huomenna menossa paikkaan, josta helposti saisi samalla tuotua kuusen minulle, että minkä kokoinen saisi olla, eikä kuulemma ole edes varastettu. Ensin meinasin ostaa kaupasta lahjakortin (tai oikeastaan ostinkin jo, mutta senpä nyt voi käyttää itsekin), sitten tuli toisiin ajatuksiin ja totesin, että itse leivotut herkut saattavat näin joulun alla olla tervetulleempi kiitos. Hän näkee vaivaa, minä näen vaivaa; vaihtotalous kunniaan! ;D Nyt vaan toivotaan että heppu lunastaa lupauksensa ja kuusen saamme, tai minun ehkä oikeasti täytyy se saha käydä ostamassa.

Näin rattoisasti siis kului ilta töiden jälkeen, kohti uusia seikkailuja siis ja huomista työpäivää, sitten alkaakin joulun vietto tässä talossa ja näin ollen tämäkin näppäimistö hiljenee toviksi. Rauhallista joulua kaikille!