Niinhän siinä sitten kävi, että alle kaksi viikkoa ennen häitä tuli karmiva flunssa ihan puun takaa ja kaatoi minut. Kesken viime hetken askartelujen, tanssiharjoitusten, viime hetken säätämisen. Kuumetta, järkyttävää kurkkukipua, lihassärkyä. Kolme päivää sohvan ja sängyn väliä. Sairaslomaa, unta. Nyt mukakunnossa sitten jo töihinkin palanneena, toteanpahan vaan, että vaikka pariin päivään ei ole kuumetta ollutkaan, niin eipä tässä vielä kunnossa olla. Seisominen käy selkään, silmiä kirvelee, voimat on jossain ihan muualla kuin ranteessa.

Koiraparat hyppii seinille, kun eivät ole päässeet lenkkeilemään. Eivätkä muuten pääse vielä tänäänkään. Työpäivän jälkeen pitää repiä jostain virtaa askarrella vähäsen, koristellaan tyhjiä viinipulloja vesipulloiksi pöytiin. Siinä puuhassa saa sentään istua. Huolestuttaa, haluaisin kaikille ylläriksi laulaa häissä, mutta valitsemani kappale vaatisi kyllä äänen täydessä toimintakunnossa. Vaihtaminenkin on säestäjälle ehkä tässä vaiheessa vähintäänkin haasteellista. Muutenkin alkaa olla aika täysiä päiviä, huomenna 8h työpäivän päälle morsiuskimppua tilaamaan (miten niin viime tipassa) ja sitten kampaajalle. Tiistaina jälleen täysi työpäivä, sitten onneksi lasten kanssa kotoilua ilta. Eli ehkä askartelua. Sitten on kynsien laittoa, tukussa käyntiä, ihotautilekurin määräämiä valohoitoja, juhlapaikan koristelua, kenraaliharjoituksia, valssitreeniä täynnänsä loppuviikko. Isäntä ei ole liiemmin tanssahtelua harrastanut, ja kun minä mokoma valkkasin vielä melko haasteellisesti tanssittavan, hitaan valssin, niin onpa siinä itselläkin opettelua.

Onneksi pikkusiskoni tulee huomenna auttelemaan, lasten ja järjestelyiden ja ehkä jopa noiden energiaa pursuavien koirien kanssa. Onneksi minulla ei ensi viikolla ole kuin maanantai-tiistai töitä. Onneksi perjantaina ja lauantaina on monia käsipareja auttamassa valmisteluissa. Nyt vaan takomaan järkeä tuonne omaan päähän, että ottaa niin rauhallisesti kuin ikunansa kykenee, että on sitten loppuviikosta mahdollisimman terve. Ja kädet kyynerpäitä myöten ristiin, ettei Rakkaus sairastu; hän kun on meidän porukasta ainoa toistaiseksi terveenä säilynyt.