Tässäpä on tietenkin se juju, että pieni mies "ei osaa piirtää". Kas kummaa, enpä muuten osaa minäkään. Tätä olen kylläkin koettanut olla tuomatta isoon ääneen julki, juuri sen takia, että moinen osaamattomuus tuppaa tarttumaan melko herkänlaisesti. Kuitenkin pystyin tätä korttia käyttämään pojan innostamiseen; myös MINÄ piirrän vaikken koekaan olevani siinä millään tavalla taitava (ja kuten tulette myös jäljempänä olevasta kuvaliitteestä huomaamaan).
Tässä tuotoksemme, pienimmästä suurimpaan.
Siellä yläreunassa lohikäärme Katla puhaltelee liekkejään Joonatanin hevosen kankkuihin, Karman uidessa Ikivirtojen virran pyörteissä.
Neidin näkemys; silta, ukkosmyrsky ja laidalla kurkkiva hevonen.
Äidin taidepläjäys; virta, piilipuu, jossa Korppu ja Joonatan lepäävät, ja toinen heidän hevosistaan nauttimassa vihreää ruohoa.
Näin siis meillä, toivottavasti saadaan tästä pysyvä tapa. Oli tosi hienoa nähdä, kun poikakin innostui piirtämisestä. Samaten tyttö innostui käyttämään vesivärejä minun esimerkkini kannustamana, se on ollut hänelle hiukan vieraampaa puuhaa. :)
Kommentit