Tässä joulussa on paljon hyvää. Tai, minulle joulu on aina iloinen asia, vuoden paras juhla.

Tämä joulu on kuitenkin minun ja Rakkauden ensimmäinen yhteinen joulu. Omassa kauniissa kodissa. Saan rakkaat lapset viettämään joulua meidän kanssamme, toisin kuin viime jouluna, jonka vietin itsekseni. Ja kaiken hyvän lisäksi vanhempani tulevat meille jouluksi ja sokerina pohjalla... Viimeiset kuusi vuotta Jenkeissä asunut siskoni on toissapäivänä lentänyt Suomeen ja tulee myös meille, aaton aattona näemme ensimmäistä kertaa 1,5 vuoteen!!

Mitä sitten jouluun kuuluu? Ei ainakaan stressiä. Siivotaan, mitä siivotaan, leivotaan valmiista taikinasta piparit ja tortut yhdessä lasten kanssa, jouluruuat hankitaan osittain valmiina, osittain äitin tuomina, osittain itse. Mitä ei ole, sitä ei tarvita. Must-juttuja kuitenkin on kuusi, kinkku, sauna, kynttilät ja joulupuuro. Tonttu tuo lahjat kuusen alle sillä aikaa, kun lapset saunovat mummin ja papan kanssa. Kaikki, myös koirat, saavat mahat pullolleen herkkuja, eikä kenelläkään ole kiire mihinkään.

Jouluaattona ei enää mennä kauppaan, koska minusta joulu on juhla, joka tulisi kaikille mahdollisille ammattiryhmille suoda vapaaksi ja haluan vastustaa omilla jaloillani kauppojen jouluaukioloa. Heitänkin tässä haasteen kaikille ketkä blogiini eksyvät; ei jätetä mitään asioita enää jouluaattona hoidettaviksi, vaan rentoudutaan yhdessä rakkaiden kanssa ja nautitaan joutenolosta. Edes yhtenä päivänä vuodessa.