Niinpä. Ollapa töissä, niin säästyisi tältä rahanmenolta. ;) Tosin, juhlat on tulossa ja joskushan nämäkin hankinnat on tehtävä. Eilinen päivä tuli vietettyä naapurikaupungin hulinassa parin ystävän kanssa, löysin itselleni häihin ihan täydellisen boleron lämmittämään hihattoman mekkoni lisäksi, ja mikä parasta, Lindexin alesta turkin 20 eurolla; saatoin kätevästi sanoa säästäneeni viiskymppisen, sillä toisesta firmasta on minulle postissa matkalla ihan vastaava, hintaan 70 egeä, lähtee takaisin kyllä. Mukavan päivän kruunasi kahden päivän ikäisen kummitytön sylittely. 

Tänään sitten olenkin kuluttanut sohvaa. Ehkä tuo kaasojen (ja miehenkin) innostus on sitten hieman alkanut tarttua minuunkin, sillä käytin aamupäivän häärekvisiitan haalimiseen. Postipaten mukana on nyt tulossa nimikoidut servetit, väriteeman mukaisia ilmapalloja, saippuakuplasauvoja sekä kakunkoriste, joka kuvannee meidän elämää aika kivasti. Sulholla on kainalossaan jalkapallo ja toisessa kädessä nappikset, ja morsian seisoo vieressä aavistuksen kyllästyneen näköisenä. Tätä en kylläkään uskaltanut hankkia, ennenkuin olin kysynyt mieheltä luvan. 

Ja sitten kaksi ehdottomasti parasta asiaa. Toiseksi paras, ystäväni lupasi toimia valokuvaajana häissä. Hän osaa, ja kamerakin on riittävän hyvä. Ja PARASTA, meillä on taatusti persoonallinen hääkyyti! Nimittäin pieni pörröinen shetlanninponi ja kärryt!! Pitää käydä verestämässä ajotaitoja jonain päivänä ja tutustumassa kaveriin, sillä kärryt nielevät juuri ja juuri kaksi aikuista; kuskina toimin siis minä. Normaali suomenhevonen + reki-yhdistelmä olisi ollut liian helposti arvattavissa meidän kohdalla, tähän sisältyy ehkä pienoinen yllätysmomentti. 

Huoh. Taidan alkaa höyrähtää mukaan häähössötykseen näin tärkeän päivän lähestyessä. Huolimatta siitä, että aluperin vastustin hiukan koko juhlia.